Pari kaveriani on käynyt Espoossa 100 Paw Scent Dogs -nimisen koirakoulun nosetreeneissä ja kehunut kouluttajaa Patrick Stewartia suuresti. Aikana nettisivuja tutkailtuani totesin, että treeniajat on mulle ihan tekemättömät ja kun treenien hintakin on melko kova, ei hirveästi viitsisi poissaoloista maksella. Päätin kuitenkin laittaa kouluttajalle viestiä ja kysellä poissaolokäytännöistä ja parin viestin jälkeen päädyin varaamaan neljän kerran kurssin hieman vaihtelevin kellonajoin tiistai aamupäiville niille viikoille kun en ole töissä aamuvuorossa. Arvostan suuresti tällaista joustavuutta treeniaikojen sopimisessa!

Ensimmäinen Patrickin treenikerta oli tänään. Aluksi keskustelimme koirasta, mitä se on aikaisemmin tehnyt, meidän NW-kokemuksesta ja mitä toivon treeneiltä. Sitten teimme muutamia harjoituksia, jotta kouluttaja pääsi näkemään koiran ja mun toimintaa ja tasoa. Ensin tehtiin kaksi sisätilaetsintää, kummassakin huoneessa oli yksi haju. Hajut oli melkolailla samalla tasolla, koiran kuonon korkeudella. Ekan Katla ilmaisi istuen ja toisen maaten, erona mun mielestä oli että eka oli hyllyn päällä (koira ei ihan ylettänyt siihen) ja toinen magneetilla kiinni hyllyn alla, eli koira pääsi tökkäisemään siihen kuonolla. Väliin tehtiin kaksi toistoa purkkirataa, josta olin varotellut että Katlalla lähtee herkästi kierrokset laukalle ja se muuttuu ballistiseksi ohjukseksi joka tuhoaa koko treenialueen mennessään ja etsimisen sijasta arvailee ja tarjoaa käytöksiä. Rauhoitin koiran kunnolla ennenkuin päästin radalle ja esitin itse lähinnä haukottelevaa zombieta, ja Kattis teki rauhallisen tasaista työtä. Kierrosten kasvamisen näki kyllä hännästä ja pienestä pihinästä kun joutui hetken odottamaan purkkien paikan vaihtelua.

20190226_125952.jpg

Toka kierros sisätilaetsintää oli aika samanlainen kuin eka. Tokassa huoneessa Katla merkkasi vanhan piilon, mutta näytti itsekin siltä että tiesi ettei se ollut mitä haluttiin ja jatkoi etsintää ennenkuin ehdin tehdä mitään. Lopuksi otettiin vielä yksi "more obvious" eli piilo matkalaukussa keskellä huonetta. Sekin ilmaistiin nopeasti ja varmasti siistillä maahanmenolla.

Ihan hauskat treenit ja on mielenkiintoista nähdä mitä kouluttaja on ensi viikkoa varten meille miettinyt. Itse toivoin korkealla olevia piiloja ja ehkä ajoneuvoetsintää. Kouluttaja ehdotteli laatikoita (ja vihjaili jotain hajutestiin osallistumisesta ja kisaamisesta) ja kotona testailla vanhempia hajuja. Se oli helppo toteuttaa heti, koska olin eilen jättänyt työhuoneeseen yhden piilon yön yli muhimaan ja annoin Katlan etsiä sen tänään noin 18 tuntia vanhana (lasiovellisessa kaapissa). Ei ongelmaa, nopea etsintä ja itsevarma ilmaisu. Jonkun verran olen huvikseni puuhastellut eri ikäisillä hajuilla ja todennut, että alle 24h vanhat Katla löytää varmasti, sitä vanhemmat joko löytyy tai ei, helposti tai vaikeasti. Syytä on vaikea päätellä, varmaankin riippuu siitä miten haju on kuivunut (eli sitä ei vain enää ole), johon taas vaikuttaa lämpötila, ilmankosteus, ilmavirta, millainen piilo on ja varmasti jotain muitakin seikkoja, joita en tajua edes ajatella! Käytännössähän noseworkissa koemuotona hajut on enintään noin neljä tuntia vanhoja, joten nämä "ultravanhoilla" etsiminen on ihan vain mielenkiinnosta nähdäkseni miten vanhan hajun koira ylipäänsä voi löytää.

P.S. Jos Patrick Stewart kuulostaa nimenä tutulta, niin kyse on kaimasta. Minä sain runsaasti hupia kun nimeä pähkäiltyäni päätin googlettaa keksiäkseni missä olen ehkä tavannut tämännimisen henkilön, ja ruudulle lävähti... no jotakin ihan muuta.