Viikonlopun tarkoitushan lienee, että saa rentoutua työviikon jälkeen. Nukkua aamulla pitkään, juoda kahvit rauhassa, lenkittää koiria syksyisessä metsässä - ainakin siis jos satut omistamaan koiria ja on syksy - ja illalla käpertyä sohvalle karvakot kainalossa katsomaan mitä hömppää sieltä nyt sattuu tulemaankaan.

Toisaalta viikonlopun voi viettää myös heräämällä ennen auringonnousua, ryntäilemällä ulos ja sisään erinäisten koirien kanssa, ajamalla reilu 400 kilometriä ja osallistumalla rauniokokeeseen, maastokokeeseen, kahteen hälytykseen ja hoitamalla siinä ohessa normaalit rutiinit. Jossain välissä piti muistaa ruokkia kissatkin. Maanantaiaamuna väsytti enemmän kuin viikonlopun alkaessa, saldona tasan nolla koesuoritusta ja pelkästään tuloksettomia etsintöjä, kolmett väliinjääneet treenit ja hepuloiva pentu, joka ei päässyt sunnuntaina riittävästi toteuttamaan itseään vaan riutui autohäkissä muiden koirien kanssa.

Haaveissa siintää siis rauhallinen viikonloppu - ehkä jo joskus joulukuussa?

Tulipahan kokeiltua pelkääkö Katla laskeutuvaa helikopteria. Ei pelkää, vähän vaan katsoi kummissaan. Pelkääköhän tämä pentu yhtään mitään?