Taikusen takuuaika on sitten umpeutunut. Se on käynyt jo kaksi kertaa tänä vuonna lääkärissä, kun edellisen kymmenen vuoden aikana se on käynyt tasan rokotettavana ja muissa terveystarkistuksissa, ja kerran alle vuotiaana vein sen lääkäriin varmana että sillä on syöpä ja se kuolee ja vollotivolloti. Niin, sillä oli syylä kirsussa, joka katosi itsekseen parissa viikossa.
Tänä vuonna jouduimme ekaa kertaa käymään keväällä esittelemässä anaalirauhasia, jotka olivat mahdollisesti ehkä saattoivat (??) olla hieman tukkeutumassa. Selvittiin ilman mitään kuureja, mutta silti. Ja nyt Rouvaskoiraan on sitten pesiytynyt pöpö virtsarakkoon, jonka seurauksena seuraava 10 päivää syödään kaikenlaisia pillereitä ja tabletteja ja paljon kissanruokaa, koska en jaksa temppuilla pakkosyötön kanssa vaan käytän hyväkseni (ihmisen) viekkautta, vääryyttä ja (koiran) pohjatonta ahneutta ja himoa Latz-märkäruokamössöihin). Toivottavasti kyse tosiaan on vain virtsarakontulehduksesta, eikä mistään pahemmasta.
Kyllä ne vakuutusyhtiössä tietää, ell-kuluvakuutus meni umpeen pari kuukautta sitten...
Eilen iltalenkillä pohdiskelin, että miten tämän yllättäen iskeneen vanhuuden ja sairauden pitäisi oikein näkyä, kun Taiku rallaa pitkin kävelytietä rytätty kaljatölkki suussaan, heittelee sitä ympäriinsä hankeen ja hyökkäilee perään. Käytökseltään se muistuttaa erehdyttävästi puolivuotiasta penikkaa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.