Pentujen äänivalikoima on laajentunut vastasyntyneiden söpöstä vikinästä ja hyrinästä lokkamaiseen kiljuntaan. Ne alkavat reagoimaan ääniin ja noin kymmenen päivän ikäisenä alkoivat siritellä silmiään. Kaksiviikkoisilla oli jo kaikilla silmät reippaasti auki ja ympärillä riittikin paljon katseltavaa. Pikkupennun katse on liikuttavan tutkaileva, kun kaikki on uutta ja hämmentävää.
Snapsia haukotuttaa
Pennuilla on käynyt jo vieraita. Sellaisia Haikulle tuttuja, kuten pentueen vanhempien omistajat perheineen. Haiku on luottavainen ja tyytyväinen emä, joka ei stressaa vierailijoista yhtään. Sen sijaan se nauttii kun saa olla huomion keskipisteenä ja näyttää suoraltaan naurettavan ylpeältä lapsistaan.
Olisitko sinä minun jos minä olisin sinun?
Haikulta tulee maitoa niin paljon, että pennut ovat hiljaisia ja tyytyväisiä. Aloitimme silti lisäruuan tarjoamisen pentujen täyttäessä kolme viikkoa, pitäähän niiden vähitellen oppia syömään muutakin kuin maitoa. Ensimmäiset tutustumiset ruokaan olivat kokonaisvaltaisia ja innostuneita.
Heksun mielestä pennut ovat aivan ihastuttavia ja tahtoisi tosi tosi kovasti tutustua pentuihin lähemmin. En kuitenkaan luota koheltavaan teinikoiraan niin paljoa, että antaisin sen ihan vielä leikittää pentuja. Pentujen kordinaatiokyky on vielä luokkaa viisi askelta ja kumoon, joten kovin reippaisiin väistöliikkeisiin niistä ei ole. Heksu joutuu tyytymään seurustelemaan pentujen kanssa aidan läpi.
Vinttikoiria kiinnostaa enemmän pentujen ruuat kuin itse pennut, mutta nekin käyvät välillä ihmettelemässä lauman nuorimpia vahvistuksia. Katlan mielestä pennut ovat sen omaisuutta ja se makaakin useimmiten pentuaitauksen ulkopuolella vahtimassa, ettei kukaan ei mikään lähesty pentuja sen huomaamatta.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.