Syyskuun alussa Flopa täytti neljä vuotta, kisasi itsensä kolmosiin agilityssä, kävimme iki-ihanassa Fiskarsissa taas viettämän yhden yön hermoloman mahtavassa seurassa ja sitten Flopa menetti munasarjansa. Olin pohdiskellut Flon sterkkaamista jo pitkään, ja alkuvuoden selkäkuvat olivat viimeinen niitti haudata sen pennutushaaveet. Myöskään Floran luonne ei ole ihan sitä, mitä jalostuskoiralla pitäisi olla. Flo on ennen juoksuja ja juoksuisena varsin äreä ja haastaa riitaa kotilaumassakin, joten toivottavasti hormonitoiminnan tasaantuminen vähän hillitsisi sen mood swingejäkin.
Flopa kisoissa
Saatiin mitä haettiinkin
Flora sterkattiin Mevetissä tähystysleikkauksena Anu Saikku-Bäckströmin toimesta. Operaatio sujui hyvin. Vein Flon puolilta päivin Mevetiin, hain pois viideltä ja silloin se käveli oman jaloin autoon ja kotona kävi kadun varressa pissalla. Illalla se söi ja oli vain vähän hinkuisa. Seuraavana iltana se olisi jo halunnut leikkiä olkkarissa Heksun kanssa. Ohjeena oli vuorokausi levossa, viikko hihnakävelyä ja sitten saa päästää vapaaksi juoksemaan. Kaksi viikkoa operaatiosta saa mennä agiltyä täysillä taas. Tasan viikko leikkauksesta päästin Flon ensin tasaiseen koirapuistoon vähän spurttailemaan, kun se alkoi jo olla melkoinen hysteerinen leija hihnan päässä. Tiistaina se oli jo parin tunnin metsälenkin vapaana muiden koirien kanssa ja juoksi sydämensä kyllyydestä. Toipuminen on mennyt ongelmitta ja se ei ole vaikuttanut kipeältä ekaa iltaa lukuunottamatta. Muutama päivä toki syötettiin kipulääkkeitä.
Ehkä vuoden päästä voidaan arvioida, oliko tämä hyvä vai huono päätös. Toivotaan parasta.
Fiskarsissa tavattiin tietysti kavereita. Vasemmalta Arwo, Kaiku-Katlan-veli, Fau, Flo, Heksu ja Pinkkis
Ai että missäkö Katla oli? No sillä oli juoksuaika, joten se ei oikein voinut lähteä treffaamaan poikia. Sen sijaan se pakkasi tavaransa ja hyppäsi kaverini kyytiin ja lähti viikonlopuksi Repovedelle melomaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.