Puikkonokkainen taruolento, joka hipsi meille takaovesta ja asettui taloksi sydämeen.
 

Veivät minut Lappiin, jukoliste.
fauna-lapissa.jpg

 

"Vinttikoiraa ei sitten voi kouluttaa, ne eivät ole kiinnostuneet tekemään sirkustemppuja ihmiselle."

Niin siitä tuli koira, joka on kiertänyt puolet Suomen raunioradoista, jäljestänyt ja hakuillut, osallistunut tottis-, rallytoko-, Nosework- ja ties mille kursseille. Kisannut Helsingistä Saariselälle ja huvittanut, hirvittänyt ja hurmannut esityksillään agiradoilla. Tehnyt nollia kolmosluokassa. Juoksi se joskus kilpaakin ja sai Tuomarin Suosikki -palkinnon, kaikista roduista yli sadan koiran joukosta.

No nyt on parempi. Kesä ja hiekkaranta.fauna-juoksee.jpg

Sitten se melkein kuoli. Oikeastaan kahdesti. Mutta ei taruolentojen kohdalla ole eläminen ja kuoleminen aina niin suoraviivaista, joten tänään me vietetään synttäreitä. Toivottavasti vielä monta, monta kertaa!

Fauna pääsiäisenä viettämässä ylösnousemuksen juhlaa, eli agikisoissa hyppyradalla alkuvuoden sairastelun jälkeen. Tärppisenä kuumana puumana, toki.
http://youtu.be/HwFG-pJg-2g