Sisarusten lähdettyä Shotti sai osallitua meidän normaaliin koiraelämään mahdollisuuksien mukaan. Onneksi sillä oli kaverina leikkitäti-Heksu. Välillä muutkin koirat innostuivat leikittämään pentua ja hakutreeneisä tavattiin Nila-veljeä (Snapsi).

shotti-hekla-firalla.jpg

Kyllä ne ihan oikeasti vain leikkii
shotti-hekla-katla.jpg

Shotti kävi myös kaupungilla kävelemässä, eläinkaupassa, kyläilemässä, ravintolassa ja tutustumassa pariin uuteen koiraan. Sillä on mukavan mutkaton suhtautumistapa kaikkeen uuteen. 11-viikkoisena Shotti muutti Aleksin luo Vantaalle ja sai kutsumanimekseen Galileo. Ensimmäiset pentuetreffitkin pidettiin jo, kun veimme pennut yhteiselle rokotuskäynnille ja sen jälkeen rallaamaan pimeälle mutaiselle pellolle. Nilaa olen nähnyt pelastuskoiratreeneissä ja Hämyä agilityhallilla viikottain. Mukavaa, kun pennut jäävät lähipiiriin ja niistä saa säännöllisesti kuulumisia.

Kovin kauaa ei ole tarvinnut olla ilman pentua, koska Hämy kävi meillä jo hoidossakin ja huomenna saamme Nilan vuorostaan hoitoon. Hämyn kanssa kävimme Haminassa ja tapasimme juuri 13 vuotta täyttäneen isoisoisä Mustin, Miehtebiekka Muohttin. Yritettiin ottaa yhteiskuva.

hamy-hekla-katla-musti.jpg

Hekla ja Hämy pääsivät myös mukaan käymään Kotkassa Maretariumissa, suomalaisia kaloja esittelevässä akvaariotalossa. Maretariumiin pääsee marraskuussa myös koiravieraat sisään! Koirat olivat yllättävän kiinnostuneita katselemaan kaloja. Parin tunnin kiertelyn jälkeen kahvilassa olo sujui kuin kokeneemmiltakin konkareilta, Hämyn nukahtaessa pöydän alle ja Heklakin makaili rauhallisena katselemassa.

Syksyn treenisuunnitelmat menivät vähän puihin, koska kaatuin agilitytreeneissä marraskuun alkupuolella ja mursin ranteeni. Käsi on nyt kipsattuna ja kaikki autoll ajamisesta lähtien kiellettyä. Onneksi ihanat treenikaverit on pari kertaa tulleet hakemaan kotoa tai ajaneet meidän nurkille treenaamaan. Hyvinhän mä joudan istua puskassa odottamassa etsijöitä, vaikka en omia koiria juurikaan pysty treenaamaan. Heklalle olen aloittanut haukkuilmaisutreenikuurin aina tilaisuuden tullen, Katla joutuu nyt taukoilemaan. Agilityssä Robin ohjaa Floraa ja omia koiriaan, minä olen vähän hömppäillyt yksikätisesti Katlan kanssa. Kisasuunnitelmat loppuvuodelta ja Katlan taidontarkistuskokeen haussa jouduin perumaan, katsotaan kevätpuolella sitten. Harmittaa, mutta toisaalta tämä oli ensimmäinen pahempi vahinko koko koiraharrastushistoriani aikana.