Tämän vuoden ekat agilitykisat venyi meidän osalta maalis-huhtikuun vaiheteelle. Sunnuntaina 27.3. kävimme kisaamassa hyppyradat kolmosluokkalaisten kanssa (Fauna hyl, Katla ya-nolla) ja kaksi agirataa Floran kanssa (hyl, hyl). Tädit meni ihan kivasti, Floran sijasta mulla oli mukana hysteerinen häröileva Flop-San, maailman sekopäisin ninja, joka keskittyi etsimään pääsiäispupuja radalta eikä ollut kovinkaan montaa estettä menossa mun kanssa samaan suuntaan.
Seuraavan viikonlopun kisat olivat lauantaina kolmosluokka. Fauna kävi tekemässä kivan pikkusievän nollan tärppipäiväisenä kuumana puumana. Katlan oli tarkoitus mennä kolmelle radalle, mutta meidän osalta kisat loppuivat kolmannelle esteelle kun Kattis alkoi ontumaan. En keksi muuta selitystä kuin että se laskeutui ekalta hypyltä jotenkin huonosti. Jatkoimme kisapaikalta suoraan päivystävälle eläinlääkärille ja kotiinviemisiksi saimme lepomääräyksen ja kipulääkkeitä. Katla aristaa oikean etujalan kyynärpäätä. Nyt vain toivotaan, että kyse on pienestä venähdyksestä eikä mistään pahemmasta.
Flora starttasi sunnuntaina kolme rataa. Kisapaikkana oli sama JAU Areena kuin edellisellä viikolla, joka selvästi oli Flopan kannalta hyvä ratkaisu. Paikka oli jo tuttu, eikä Flopaa jännittänyt ihan yhtä hirveästi. Tuomarina oli Salme Mujunen, jonka radat on usein hyvin eteneviä ilman miljoonaa takaakiertopyörityshärvellystä. Tällä kertaa meno tuntui kivalta jokaisella radalla! Hypäriltä otettiin nolla, ekalta agiradalta hylky ja tokasta agiradalta taas nolla. Nollat olivat sijoituksilla 2. ja 3. jotka riittivät nousunolliksikin. Parasta oli kuitenkin se fiilis, että Flo oli radalla mun kanssa ja keskittyi tekemiseen. Tällaista agilityä mä haluan lisää!
Sunnuntaina Halti Heklan veli oli käynyt taas epistelemässä mölliluokassa ja sijoittui toiseksi puhtaalla radalla. Mukavia agilityuutisia siis myös kasvattieni suunnalta. Heklankin kanssa olisi kiva ehtiä pikkuhiljaa johonkin epiksiin kokeilemaan sen kisavirettä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.