Rakas päiväkirja,
kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun en yhtään ymmärtänyt, miksi välillä saan palkan ja välillä en. Ja sitten Robinkin oli mennyt purkkiin piiloon eikä Jaana ollutkaan maalimies ja onneksi sain kuitenkin ruokaa, koska pientä polokoiraa kauheasti taas koetellaan.
          -Katla

 

Jaana kävi taas iltapuhteeksi hiippailemassa ulkovarastossa mun seurana. Vasmi teki yhdelle purkille menoa ja pienellä ohjaajan toiminnan hiomisella saimme homman etenemään oikein hyvin. Vasmi on nyt tajunnut, että me tehdään jotain kivaa! Sen into alkaa hetkittäin ylittää käytettävissä olevan järjen, mutta vain hetkittäin,

Katla sen sijaan. No, sillä ei lähtökohtaisestikaan ole käytettävissä ihan kamalasti sitä järkeä. Tykkään tuosta koirasta ihan hirveästi, mutta mun mielestä se on kyllä yksi tyhmimmistä koirista, joita tunnen. Silleen ihan hyvällä tavalla tyhmä. Se on yritteliäs, toimintakykyinen, innokas oppimaan, mutta auttamatta aika yksinkertainen eikä vaan tajuu.

Katlalle tehtiin toinen harjotus kolmella purkilla (nuuskutus, kohdehaju, tyhjä). Virittelimme kameran kuvaamaan sessiota ja Jaana toimi avustajana (sekä koosti alla olevan videon useammasta pätkästä - koiralle siis pidettiin pari taukoa vaikka ne ei tässä näy).

Katla ei tajua, osa2.
;feature=youtu.be
video: Jaana Haapalainen

Hajuna oli vuorokauden vanha Robin. En ota palkan mahdollisuutta (oikeaa purkkia) pois kovin nopeasti [käytännössä vain kerran tässä videossa], koska Katla on oppinut pitämään sitä vihjeenä muissa yhteyksissä ja se vain vakiinnuttaa sille käytöksen, jossa se odottaa ihmisen tekevän ratkaisun sen puolesta. Sen sinnikkyys vain odottaa tarjoten oikeaksi arvailemaansa toimintaa on pidempi kuin mun hermot, koska Katla on one track mind. Mielummin annan sille aikaa päästä itse yli tuosta "en tajua joten tarjoan aiemmin oppimaani käytöstä" -jumituksesta, koska se on aiemmin muissa yhteyksissä osoittautunut toimivaksi menetelmäksi tämän koiran kanssa. Videolla Katla tarjoaa esineilmaisua, eli maahanmenoa esine tassujen välissä.

Kahden treenin jälkeen on tietysti liian aikaista todeta, että koira on toivoton tapaus, mutta odotan mielenkiinnolla montako toistoa se tarvitsee, että lamppu sen päässä syttyy. Kaikkein huvittavinta oli, että kyllä se selvästi haistaa mitä purkeissa on, se ei vain ymmärrä hajun yhteyttä muuhun toimintaan. Kysyn tuossa videolla kerran siltä "missä Robin?" ja se painelee suoraan purkille, jossa on Robinin haju. Voi elämä.