Skotlannin nummien pusuttelijakoira on ollut meillä nyt kolmisen viikkoa, ja tuntuu kuin sen iästä olisi karissut siinä ajassa kolme vuotta. Nimekseen se valitettavasti sai Rouva Nummi-Pusula, mitäs menin kyselemään ehdotuksia kavereiltani. Arkikäytössä Nu-Pu on kylläkin ihan toimiva.

Bordercollie alkoi osoittaa sen verran paljon bordercolliemaisuuksia, että päätin antaa sille mahdollisuuden kokeilla sisäsyntyisiä halujaan lampailla. Varasin treenivuoron Heklalle ja Nu-Pulle Seutulasta. Sateisen syksyn jäljiltä isompi kenttä oli melkoista kuralillua, joten treeni pidettiin pienemmässä aidassa. Tämä ratkaisu osoittautui sikäli hyväksi, että siinä pystyi tekemään Heksulle mielekkäitä tehtäviä, kuten viemään lampaat vajaan, ottamaan ne sieltä pois, kuljettamaan kapeaa ränniä pitkin aukoen ja sulkien portteja jne. Heksu toimii niin paljon paremmin kun sillä on selvä tehtävä. Pelkkää aitauksessa ympäriinsä pyörimistä pyöriminen sen vuoksi se ei oikein tunnu käsittävän, ja lähinnä vain seisoo tuijottamassa epäuskoisena.

Heksun treeneistä ei tullut kuvia, joten tässä yksi Heksu ja kurapelto

20181114_100937.jpg

Nummi-Pusulalla meni noin kymmenen sekuntia ymmärtää, että se on löytänyt elämänsä tarkoituksen. Sen jälkeen se vain halusi tuijottaa lampaita, pysäyttää ne, ja juosta isoja kaaria niiden ympärillä.

20181114_195908.jpg

Vaikka meillä ei ole ainuttakaan opetettua käskyä tai mitään yhteistä kieltä, pystyin päästämään sollien irti ja se pääasiassa piti oikein kiltisti välimatkaa eikä härkkinyt lampaita.

20181114_190554.jpg

Vähän meillä oli suunnat hakusessa. Varmaan pitäisi kouluttaa jonkinlainen stoppi ja suuntakäskyt.

20181114_110048.jpg

Saisinko tätä lisää, kiitos?20181114_103748.jpg

Lupasin, että paimennuksesta tulee Nummi-Pusulan uusi harrastus ja yritän saada järkättyä sille treenit aina parin viikon välein. Mitäpä sitä ei koiran ilahduttamiseksi tekisi!