Meille odotetaan pentuja!

Juhannusheilasteluiden seurauksena kävimme ultrassa tiineystutkimuksessa ja kyllähän siellä ainakin neljä pientä kellujaa näkyi kohdussa. Pentujen odotettu syntymäaika osuu elokuun 22. päivän tienoolle. Pennut syntyvät meillä kotona Keravalla ja ne rekisteröidään Sysiväikeen kennelnimelle. Pennut kasvavat meillä alkuun keittiössä ja myöhemmin ne saavat rallata muuten vapaasti ympäri asuntoa ja pihaa, mutta makuuhuone rauhoitetaan kärttyisten vanhojen tätikoirien turvapaikaksi. Pennut tutustuvat koiriemme lisäksi myös ystävällisiin kissoihimme ja meillä vieraileviin ihmisiin ennen luovutusikää.

Kattis

Pentueen emä on oma narttuni FI MVA Pihlajamäen Fafnir eli Katla. Kattis täyttää 7 vuotta tämän kuun lopulla.

katla-seisoo-aikki-pieni-normal.jpg
Kuva: Aino Mutka


katla-istuu-pieni-normal.jpg

Katla on ihannekokoinen, melko vankkarakenteinen ja rodunomainen tumma riistanvärinen narttu. Katlalla on näyttelykehistä Suomen muotovalion arvo, parhaana saavutuksena ryhmänäyttelyn ROP ja rodun erikoisnäyttelystä saatu serti. Valionarvon saamisen jälkeen Katlaa ei ole näyttelytetty.

Katla on luonnetestattu vain 2v 2kk iässä. Yhteispisteinä +172 ja laukausvarma, eli kaikki osa-alueet olivat plussalla. Luonnetestitulos kuvaa melko hyvin arjessakin nähtävää Katlaa. Se on rauhallinen, tasapainoinen, ystävällinen ja avoin. Harrastuksissa sen moottorina toimii taistelutahto ja pohjaton ahneus. Katla on äänivarma, reipas liikkumaan erilaisilla alustoilla, innokas työskentelijä ja sillä on kohtuullisen suuri miellyttämishalu. Katla on hyvin selkeästi yhden ihmisen koira, kotonakin se löytyy lähes aina mun jaloista makaamasta. Mitään eroahdistusoireita ei kuitenkaan ole ikinä ollut, vaan Katlan voi jättää kotiin, hotellihuoneeseen tai hoitopaikkaan huoletta. Kattis toimii treeneissä moitteettomasti myös vieraan ihmisen ohjattavana. Kunhan ohjaajalla on mukana ruuanpala, niin Katlan huomio on taattu. Luonnetestin loppusanoissa tuomari kuitenkin ihaili, että "tässä on koira joka palvoo sinua", ja se pitää kyllä paikkansa. Katla on ystävistä uskollisin ja yrittää aina miellyttää minua kaikessa.

katla-seisoo-krisu-pieni-normal.jpg
Kuva: Kristiina Jokimies

Katlalla on lapinporokoiraksikin melko kova riistavietti, se siis lähtisi miellään riistan perään myös hajuja seuraten, puhumattakaan jos se näkee pakenevan eläimen. Etenkin nuorena jouduin työstämään irtipitovarmuutta siksi paljon. Katla on hyvin nopeasti kiihtyvä koira, eli se nousee nollasta sataan hetkessä, mutta toisaalta se myös rentoutuu yhtä nopeasti. Katlan kiihkeys ja nopeat reaktiot aiheuttivat joskus nuorena päänvaivaa, mutta iän myötä Kattiskin on tasaantunut, tai minä olen vain oppinut nopeammaksi ennakoimaan sen mielenliikkeitä. Kuvaavaa Katlasta on, että hihanpäässä puolinukkuvan näköisenä lönkötellyt koira on sekunnissa singahtanut mäntyyn parin metrin korkeuteen ja napannut suuhunsa oravan ja ehtii vielä nielaistakin sen ennenkuin saan suustani sanaakaan. Katlan ahneus on todellakin täysin rajatonta ja laihdutuskuuri oli mennyt Kattiksen mielestä vähän liian pitkälle. Omatoiminen ravinnonhankinta pitää porokoiran ruuassa...

Katla suoritti Porokoirakerho ry:n poropaimennuskokeen alle 2-vuotiaana. Vähän kiihkeästi, mutta löytyi ne jarrut  painokkaammalla käskyttämisellä. Arviointi oli oikein positiivinen ja loppukommentti "nuori, hyvä, tuleva porokoira". Myöhemmin Kattis on osallistunut poropaimennuskisaan pari kertaa, sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi ja se on ollut mukana myös paimennustapahtuman 20-vuotiskutsukilpailussa.

katla-poro2-pieni-normal.jpg

Paimenena Katla on kiihkeä, vauhdikas ja itsenäinen

Katla-poro1-pieni-normal.jpg

Maltti ja jarrut löytyvät kuitenkin tarvittaessa. Myös suuntakäskyt toimivat moitteetta.

katla-poro3-pieni-normal.jpg

Katla on käynyt pari kertaa harjoittelemassa paimennusta lampailla ja naudoilla. Lammaspaimeneksi se on turhan kiihkeä, mutta nautoja se käsittelee melko taitavasti ja harjoituksella siitä voisi saada ihan kelvollisen apulaisen. Paimennus on kuitenkin jäänyt meillä vain satunnaiseksi huvitteluksi.

Katlan tärkein harrastus on pelastuskoiratoiminta. Katla on koulutettu henkilöhakuun maastossa, raunioilla, rakennuksissa ja taajamissa. Katla etsii ilmavainulla tai jäljestäen. Olemme suorittaneet Suomen Pelastuskoiraliiton kokeet raunioilla ja haussa. Katla on ollut kaksivuotiaasta asti hälytyskelpoinen eli toimii kanssani pelastuskoirana osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua. Pentujen takia Kattis jää nyt muutamaksi kuukaudeksi äitiyslomalle, mutta palaamme taas etsintähommiin loppuvuodesta.

Kattis raunioilla etsintähommissa

katla-raunioilla-aikki-pieni-normal.jpg
Kuva: Aino Mutka

Katla kilpailee agilityssä maxi-3 luokassa

katla-agility1-krisu-pieni-normal.jpg
Kuva: Kristiina Jokimies

Agilitykoirana Kattis on tunnollinen, mutta melko hidas. Mitään huippusuorituksia tai hurjia voittoja on turha haaveilla, mutta harrastaminen on meille kummallekin hauskaa ja onnistuessa on kolmosistakin nollatuloksia tipahdellut tasaisesti.

Kattis on lapinporokoiraksi melko koirasosiaalinen, se ei juurikaan välitä vieraista koirista ja yleensä tulee ongelmitta toimeen kaikkien kanssa. Aikuistuttuaan Kattis ei ole enää kovin leikkisä, se innostuu riekkumaan lähinnä vain tuttujen koirien kanssa. Ihmisen kanssa Kattis leikkii mielellään. Oman talouden kissoja Katla palvoo, kuten myös kaikkia pikkupentuja ja etenkin ihmisvauvoja. Kattis on muutenkin hyvin lapsiystävällinen koira.

Katlalla on yksi aiempi pentue, Pihlajamäen K-pennut Huraus Bargun kanssa. Ensimmäisen pentueen koirat ovat jo 3-vuotiaita aikuisia. Ne ovat kaikki terveystutkittuja terveiksi (mm. A-lonkat, silmät terveet, mutta yhdellä jälkeläisistä on ollut lieviä selkävaivoja) ja jokainen on käynyt joko luonnetestissä tai MH-kuvauksessa. Pentueen kaikki koirat ovat myös läpäisseet porokoirakerhon järjestämän poropaimennuskokeen. Näyttelyarvostelut vaihtelevat hyvästä erinomaiseen, siis ulkonäöltään rodunomaisia lapinporokoiria. Pentueen koirat ovat aktiivisissa, harrastavissa kodeissa. Kaksi niistä kilpailee agilityssä (2. ja 3.luokissa tällä hetkellä).

Niilo

Katlan sulhaseksi valitsin 9-vuotiaan uroksen FI MVA EUJV-06 Tuulenkuun Haltiamieli eli Niilo
Niilo-seisoo-pieni-normal.jpg
Kuva: Anu Haveri

Niilo on keskikokoinen, vahvarakenteinen, hyväturkkinen merkkivärinen uros. Niilolla on Suomen muotovalion arvo, mutta enempää sitäkään ei ole näyttelyissä juoksutettu. Niilo on luonnetestattu 3-vuotiaana yhteispistein 205 ja laukausvarma.

Niilo on suorittanut hyväksytysti Porokoirakerho ry:n järjestämän poropaimennuskokeenniilo-porot-pieni-minnarinne-normal.jpg
Kuva: Minna Rinne

Niilo on suorittanut BH-kokeen, mutta muuten se ei ole kokeissa tai kilpailuissa käynyt. Niilon kanssa on kuitenkin harrastettu henkilöhakua maastossa ja raunioilla.

Niilo-istuu-vaelluksella-pieni-normal.jp
Kuva: Anu Haveri

Niilon omistaja Anu kertoo koirastaan: "Niilo on iloinen kaveri, jollaisia tähän maailmaan toivoisi enemmänkin. Se on ollut ikänsä terve. Luonteeltaan aurinkoinen, pomppiva, nuolevainen. Hakuharjoituksissa motivoitunut, suoraviivainen ja ohjattavissa. Niilo nousee kun minä nousen ja laskeutuu alas kun lösähdän soffalle. Niilo ei hajoa siihen, jos ei ole tekemistä, mutta lähtee aina innolla mukaan. En arvaile koeominaisuuksia, koska näyttöä ei BH-koetta enempää ole. Sääli, kun en ole jaksanut viitsiä sitä eteenpäin viedä. Ohjaajaherkkyyttä löytyy, muttei häiritsevästi. Sukupuoliviettiä on pikkasen turhan paljon mun makuun, lienee rasittava nartuille. Riistaviettiä on lintujen perään, tullut kutsuttaessa takaisin."

Niilo-edesta-HeiriRuuhonen-normal.jpg
Kuva: Heidi Ruuhonen/kennel Karhukallion

Niilolla on kaksi aiempaa pentuetta, kuusivuotias Tuulenkuun K-pentue Fjällfarmens Jalokiven kanssa ja juuri vuoden täyttäneet Karhukallion L-pentue Karhukallion Golden Gassandran kanssa. Niilo on periyttänyt kauniin ulkomuodon lisäksi mukavaa luonnetta. Jälkeläiset ovat pääasiassa olleet terveitä, vaikka mukaan mahtuu myös yhdet 2. polvet (polivlumpioluksaatio) ja C-lonkka.

Miksi Kattis ja Niilo?

Halusin tehdä Katlalla toisen pentueen, koska pidän sitä rodunomaisena ja monessa suhteessa jopa rodun keskiarvoa hieman parempana koirana. Katla on pennusta asti ollut minulle hyvin mieleinen, joten yksi painava syy sen pennuttamiseen on toki saada jatkoa Katlasta joskus myös omaan kotiin, joko nyt Katlan tytär tai sitten seuraavasta sukupolvesta. Halusin Katlalle urokseksi ehdottomasti vahvaluonteisen, ystävällisen, avoimen ja itsevarman koiran, jolla on potentiaalia myös harrastuksiin. Niilolla ei ole näyttöjä mistään lajista, mutta sen omistaja on kokenut pitkän linjan pelastuskoiraharrastaja, jolla on käsitys siitä, mitä toimivalta käyttökoiralta vaaditaan ja hyvä koirasilmä tulkita koirien ominaisuuksia. Uskon siis, että Niilostakin olisi voinut koulutuksella tulla toimiva pelastuskoira tai kisa- ja koekaveri harrastajalle, vaikka se onkin nyt toimittanut pääasiassa iloisen seurakoiran virkaa. Sekä Niilon että Katlan suvuissa on useita aktiivisia ja tuloksia tehneitä harrastuskoiria, paljon luonnetestattuja koiria sekä poropaimennuskokeen suorittaneita koiria.

Yhdistelmää miettiessä en pitänyt mahdollisia paimennusominaisuuksia tärkeimpänä asiana, mutta poropaimennustaipumus on rodun erityispiirre, jonka säilyttämistä pidän kuitenkin arvokkaana. Nykyisin hyvin harvat koirat päätyvät käytännön porotöihin, joten paimennustaipumuskoe on ainoa käytännöllinen mittari paimennusominaisuuksien arvioimiseksi.

Vaikka Katla ja Niilo ovat muotovalioita, en myy pentuja ensisijaisesti vain näyttelykoiraa hakevalle henkilölle. Toivon, että pennuista tulee rotutyypillisen näköisiä lapinporokoiria ja toki arvostan myös näyttelyissä käymistä, mutta ensisijaisesti ja tärkeimpänä toivon, että pentueesta tulisi myös aktiiviseen ja tavoitteelliseen harrastamiseen sopivia koiria, on lajina sitten pk-lajit, pelastuskoiratoiminta, toko tai jokin muu. Lapinporokoira on rotuna kuitenkin monimuotoinen ja aina pennut eivät juurikaan muistuta vanhempiaan, joten aika näyttää miten hyvin tämä toive toteutuu.

Katla ja Niilo ovat jo aikuisessa iässä olevia terveitä koiria. Täysin riskitön ei kuitenkaan tämäkään yhdistelmä ole. Suurimpana yksittäisenä riskinä näen pentueen hieman rodun keskiarvoa korkeamman epilepsialuvun. Katlan yhdellä veljellä on myös todettu kilpirauhasen vajaatoiminta. Kerron mielelläni pentueesta kiinnostuneille enemmän yhdistelmän taustoista, suvun terveystilanteesta ja lapinporokoirien terveysriskeistä ylipäänsä.

Minulleko pentu?

Jos olet kiinnostunut ostamaan aktiivisen, reippaan lapinporokoiran pennun ja haluat tarjota sille harrastavan kodin, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookissa tai soita minulle, niin jutellaan lisää. Pennut luovutetaan 8 viikon ikäisenä, rekisteröityinä, asianmukaisesti hoidettuina, madotettuina ja eläinlääkärin tarkistamina. En myy pentua pelkän sähköpostin tai puhelinkeskustelun perusteella, vaan edellytän että pennuista kiinnostuneet tulevat vierailuille katsomaan pentuetta ja Katlaa ja voimme rauhassa keskustella ja varmistaa, että juuri tämä pentue on Sinulle sopiva. Etsin myös yhteistyöhaluista sijoituskotia Etelä-Suomesta.

Pentueen sukutaulu Kennelliiton jalostustietokannassa:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FIN28782/05&ReknoE=FIN47110/07

Kuvat Kennel Sysiväikeen, ellei muuta mainita