Aamupäivä hurahti käyden Vappu Alatalon yksärillä Siuntiossa. Mukana oli A Rhoon ja Sukan kanssa, he ovat käyneet hyppytekniikkatunneilla ennenkin. Mun tytöt aloitti ihan nollasta.
Flo teki perussarjaa bumpeilla (väli 7, esteitä 5). A piti kiinni, minä vein targetin ja namin ja kutsuin/vapautin. Hyvin meni targetille ja askeleetkin osui kohdilleen. Pieni tauko Sukan kanssa tarhassa riekkumista ja uusi setti, tällä kertaa palkkana narupallo maassa. Ajattelin, että saisin vähän enemmän vauhtia kun Flopsan näytti vähän hiipuvan namipalkalla. Kas kummaa, se irtosi kuolleelle saaliille ja suoritti vieläpä esteet siinä välissä! Eli jotain mä olen tehnyt oikein, koska nyt mulla on vinttikoira joka hakee esteitä ja palkkautuu maassa olevasta tennispallosta ilman saalisärsykettä. Flo rallaili pitkin kenttää pallonsa kanssa onnellisena. Jatkamme siis perussarjaa bumpeilla omatoimitreeninä. Florpan keskenkasvuisuuden huomaa, vaikka sen tekniikka oli kohtuullinen, se ei silti osaa täysin hallita kroppaansa vaan on mallia namibialainen pikajuoksija joka menee kovaa eteenpäin, mutta ei käänny eikä kokoa hallitusti... Vapun mielestä sen rakenne on ihan ok agilityyn, suurin ongelma on suorat etukulmaukset, jotka tekee hyppyjen alastuloista raskaat. Toisaalta sen keveys kompensoi, joten sitä tuskin saa agilityllä rikki.
Kattis aloitti myös perussarjan bumpeilla. Se käyttää takapäätään huonosti, jättää takajalat alle ja ojennus tulee kintereestä. Takapään puutteita se korvaa käyttämällä etupäätään. Katlalla on voimaa ja tahtoa, jonka takia se selviää maxihypyistä helpon näköisesti, mutta se(kin) todennäköisesti hyötyisi paremmasta hyppytekniikasta paljonkin. Seuraavaksi otimme set-point harjoituksen (5 ja 1,5 välit ja rimat 20cm, 25cm, 30/35cm). Tässä näki miten takapään käyttö parani toistoilla. Lopuksi vielä uudestaan perussarjaa rimoilla (15cm) ja tekniikka oli parempi, mutta väsymys alkoi näkyä.
Pikajuoksijan lisäksi minulla on siis käsissäni itäsaksalainen painonnostajanainen. Kesän ohjelmaan lisätään nyt hyppytekniikkaharjoittelu ja loppukesälle/syksylle yritän varata Vapulta yksäreitä, joille myös Fau pääsisi mukaan. Hyppyharjoittelun lisäksi toinen hyvä huomio oli, että mä pidän Katlaa turhan tiukasti kurissa myös agilitykentällä. Sen villit teinivuodet kummittelee edelleen mun päässä. Vaikka se nykyään on hyvin kuuliainen ja mua kohtaan nöyrä, olen ehkä turhankin tiukka sen kanssa, koska en osaa päästää irti ajasta jolloin mun piti koko ajan olla askelta edellä ja reagoida vahvasti kaikkeen, ettei se sinkaissut tuhat lasissa riistan perään, tappelemaan, varastamaan ruokaa tms. Tätikoiraan saisi ehkä vauhtia, jos sallisi sille pienen kansalaistottelemattomuuden treenikentällä.
Hyvin treenanneena on kiva nukkua päikkärit kavereiden kanssa. Mutta hei, montako eläintä tässä kuvassa oikeastaan onkaan?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.