Vein Katlan MH-luonnekuvaukseen elokuun alussa. Tämä testi on alkujaan Ruotsista ja kulkee nimellä Mentalbeskrivning Hund. Osittain testi on hyvin samantapainen kuin Suomessa yleinen Luonnetesti, mutta toki eroavaisuuksiakin löytyy. MH-kuvauksessa koiran tulosta ei pisteytetä, vaan tuomarit eli kuvaajat pyrkivät vain erittelemään koiran käytöstä ja toimintaa eri kategorioihin arvottamatta sitä millään tavalla. Testin arviointiin ei myöskään vaikuta koiran koulutus tai ikä (elämänkokemus), joten testi sopisikin parhaiten nuorille koirille. Katlan testitulokseen vaikutti suuresti sen harrastustausta, omasta mielestään Katla oli tullut etsintätreeneihin, eikä oikein ymmärtänyt miksi sen olisi pitänyt leikkiä tai höpöillä ihmisten kanssa. Oman koiran testauttaminen oli kuitenkin mielenkiintoista, ja testi toi ilmi samoja luonteenpiirteitä joita jo luonnetestissä 2 vuotta aikaisemmin arvioitiin

1a KONTAKTI tervehtiminen: ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen

1b KONTAKTI yhteistyö: lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta.

1c KONTAKTI käsittely: hyväksyy käsittelyn

Katla kävi tyypilliseen tapaansa nopeasti moikkaamasas uuden ihmisen, mutta oli sen jälkeen kiinnostuneempi ympäristöstä. Testinohjaajan ottaessa kontaktia Katla vastasi siihen "seurustelemalla". TO:n taluttaessa Katlaa hihnasta, K lähti epäröimättä mukaan, mutta oli kiinnostuneempi katselemaan ympärileen ja arvioimaan uutta paikkaa kuin ihmistä. Käsittelyn suhteen se oli rauhallisen välinpitämätön.

2a LEIKKI leikkihalu: Ei leiki - osoittaa kiinnostusta

2b LEIKKI tarttuminen: Ei tartu, nuuskii esinettä

2c LEIKKI puruote ja taisteluhalu: Ei tartu esineeseen

Seuraavaksi testinojaaja ja minä leikitimme Katlaa määrätyn kaavan mukaan: kaksi nopeaa saaliselettä ja 4 heittoa henkilöltä toiselle, sitten lelun heitto koiran ulottuviin. Katla oli tässä vaiheessa päättänyt että nämä ovat varmaan oudot hakutreenit, ja kun päästin sen irti, se oli lähdössä etsimään, mutta jäi hetkeksi hämmentyneenä tuijottamaan meidän lelunheittelyä. Kattis loikkasi pari kertaa lelun perään ja kävi nopealla nuuskaisulla tsekkaamassa maahan pudonneen lelun, totesi sen jokseenkin tylsäksi ja lähti tuhatta ja sataa kiertämään pihaa reunustavia pusikoita ja lopulta paineli hajun perässä sisälle taloon, jossa toimihenkilö oli keittämässä talkooporukalle makkarakeittoa. Sain koiran tiukasti käskyttämällä palaamaan talosta luokseni yhtä lujaa kuin oli sinne mennytkin.

3a TAKAA-AJO 1. kerta: Aloittaa etenemisen hitaasti, voi lisätä vauhtia, seuraa koko matkan saalista

3b.TARTTUMINEN 1. kerta: Tarttuu saaliiseen epäröiden tai viiveellä

3c TAKAA-AJO 2. kerta: Ei aloita

3b.TARTTUMINEN 2. kerta: Ei kiinnostu saaliista

Ekalla kerralla Kattis lähti vähän hämmästyneenä vieheen perään, kiihdytti sitten täyteen vauhtiin ja tarrasi saaliiseen heti kun se oli pysähtynyt. Katla lähti kantamaan viehettä, mutta pudotti sen suustaan kun naru loppui ja lähti katsomaan puskassa piilossa ollutta vieheenpalauttajaa. Tuli kutsusta luokse. Tokalla kerralla Katla muisti kesken jääneen rakennusetsintätehtävänsä eikä edes katsonut viehettä, vaan lähti painelemaan suoraan takaisin talolle ja rappusia kuistille, ovesta sisään ja katosi. Tuli taas kutsusta takaisin.

4 AKTIVITEETTITASO: Tarkkailevainen, toiminnot tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen

Peruskatlaa. 3 minuuttia kytkettynä odottelua "kesken hakutreenien" eli piippailua, ympäristön skannailua ja välillä kiersi mut.

5a ETÄLEIKKI kiinnostus: tarkkailee avustajaa, välillä taukoja

5b ETÄLEIKKI uhka/aggressio: ei osoita uhkauseleitä

5c ETÄLEIKKI uteliaisuus: saapuu avustajan luo epäröiden tai viiveellä

5d ETÄLEIKKI leikkihalu: ei leiki - osoittaa kiinnostusta

5e ETÄLEIKKI yhteistyö: kiinnostunut leikkivästä sekä passiivisesta avustajasta

Katla oli heti skarppina, kun metsästä kuului neljä taputusta. Avustajan tullessa näkyviin, alkoi häntä heilua vimmatusti. Katla tapitti avustajaa herkeämättä, kunnes alkoi tarjoamaan mulle perusasentoa ja kontaktia (meillä vaaditaan nämä aina ennen vapaa-käskyä). Avustaja meni piiloon, sain luvan päästää koiran irti. Katla lähti kuin ohjus suoraan kohti piiloa, kaarsi muutaman metrin tuulen alapuolelle, osui hajuvanaan, kääntyi terävästi ja katosi puskaan näkyvistä avustajan luokse. Samantien alkoi ilmaisuhaukku. Avustaja tuli piilostaan "leikittäen" koiraa, mutta K piti 1-2 metrin etäisyyttä ja intensiivisesti haukkui avustajaa koko kolmen minuutin ajan, jolloin avustaja vaihteli leikittämisestä passiivisuuteen. En tiedä mistä tuohon arviointiin on tullut "saapuu epäröiden tai viiveellä", lieneekö johtuvan tuosta kaarroksesta tuulen alapuolelle (hakukoiran näkökulmasta looginen tapa etsiä näkyvistä kadonnutta ihmistä - hakutreeneissähän ne ihmiset tuppaa näkölähdöissäkin katoamaan useita kymmeniä metrejä näköhavaintopaikasta), vai johtuuko siitä että K ei missään vaiheessa koskettanut avustajaa (tätä on opeteltu 9-viikkoisesta pennusta asti haku/rauniotreeneissä!)

Tämä oli Katlan mielestä testin hauskin osio, selvät hakutreenit. Paluumatkalla mun luokse se kävi vielä ohimennen palkkaamassa itsensä karviaispensaassa parin suullisen verran.

6a YLLÄTYS pelko: kyykistyy ja pysähtyy

6b YLLÄTYS puolustus/aggressio: ei osoita uhkauseleitä

6c YLLÄTYS uteliaisuus: ei mene haalarin luo ajoissa

6d YLLÄTYS jäljellejäävä pelko: ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä

6e YLLÄTYS jäljellejäävä kiinnostus: ei osoita kiinnostusta haalariin

Nenän edestä nykäistiin haalari ylös roikkumaan. Mun tehtävä oli pysähtyä ja tiputtaa hihna. Kattis pysähtyi myös. Ensin se oli katsellut mua, ja kun testinohjaajat käskyttivät mut kohti haalaria, K kuittasi että matte hoitaa ja jäi skannailemaan haalarin ylös vetänyttä ihmistä puskassa, yleisön sanojen mukaan toivorikkaan näköisenä, että se olisi sittenkin maalimies. Kun kutsuin Katlan katsomana haalaria, se tuli, nuuskaisi ja totesi ettei kiinnosta. Ohitimme haalarin neljä kertaa eri suunnista, ja K:n huomio oli minussa tai haalaria vetäneessä avustajassa.

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: pakenee enintään 5 metriä

7b ÄÄNIHERKKYYS uteliaisuus: ei mene katsomaan

7c ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä pelko: niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisena vähintään kahdella ohituskerralla

7d ÄÄNIHERKKYYS jäljellejäävä kiinnostus: ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Haalarin tapaan räminän kohdalla mun piti pysähtyä ja tiputtaa hihna. Kattis väistä pari metriä mun ympäri, mun selän taakse, ja jäi siihen seisomaan ja katsomaan mitä seuraavaksi tapahtuu. Minä sain ihan itse mennä äimistelemään räminälaitetta, eikä sillä ollut aikomustakaan muuta mukaan. Vasta kutsuttaessa se tuli vähän epäröiden ja nuuski pieneltä etäisyydeltä vempelettä. Houkuteltuna tökkäisi sitä kuonollaan ja vaikutti siltä, että pohti emännän seonneen lopullisesti ("Miksi se kyykkii tossa ja haluaa mun nuuskivan tätä?") Ohituskerroilla K kulki mun edellä tai sivulla, mutta hieman kiihdytti laitteen kohdalla kun olin menossa ihmisryhmää kohti, poispäin ei kiihdyttänyt. Selvästi räminälaite sitä vähän epäilytti, mutta kiihdyttäminen saattoi johtua myös pyrkimyksestä tuttujen ihmisten luokse.

Tämä oli testin "vaikein" osio, jossa oli hetken aikaa nähtävissä pientä paineistumista.

8a AAVEET puolustus/aggressio: ei osoita uhkauseleitä

8b AAVEET tarkkaavaisuus: tarkkailee aaveita, pitkiä taukoja, kumpaakin puolet ajasta tai koko ajan toista

8c AAVEET pelko:on enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä

8d AAVEET uteliaisuus: menee katsomaan kun ohjaaja on ottanut hupun pois / ei mene ajoissa

8e AAVEET kontaktinotto aaveeseen: ottaa itse kontaktia avustajaan

Saapuessamme aavekentälle Katla bongasi maasta ruokaa, siis jäniksenpapanoita. Sain kiskoa sen väkisin irti maasta ja muutaman metrin eteenpäin kohtaan, jossa aaveita piti ihmetellä. Aaveet lähtivät liikkeelle, K katseli niitä pienen hetken häntä heiluen, mutta ryntäsi sitten takaisin etsimään jäniksenpapanoita. Koko aaveshown ajan K oli hyvin keskittyneesti etsinyt nurmikolta jäniksenpapanoita, jotka normaalistikin on sen mielestä suurta herkkua. Minä tuijottelin aaveita, ja menin ohjeiden mukaisesti niitä katsomaan ja puhuttelemaan. K oli yleisön kertoman mukaan vilkaissut muutaman kerran, mutta jatkanut omaa puuhaansa. Kutsuttaessa tuli täyttä laukkaa luokse, tervehti aavetta sen oloisena, että oli koko ajan tiennyt sen olevan ihminen (aaveet olivat tuulen yläpuolella meistä) ja palasi sitten syömään jäniksenkakkaa. Testituomarin mielestä mitään pelkoa ei reaktioissa ollut näkynyt, koiralla oli vain parempaa tekemistä kuin ihmetellä huppupäisiä ihmisiä.

9a LEIKKI leikkihalu:ei leiki, ei osoita kiinnostusta

9b LEIKKI tarttuminen: ei tartu esineeseen

Samantien kun päästin irti, ennenkuin ehdin edes aloittaa leikittämisen, K lähti spurttailemaan puskiin etsimään testin avustajia. Siellä se painoi häntä tötteröillä ja kieli poskella sillä välin kuin minä ja testiohjaaja "leikimme". Tuli yhtä kovaa kutsusta takaisin.

10 AMPUMINEN: kiinnostuu laukauksista, yleisöstä tms., mutta palaa leikkiin/passivisuuteen

Nyt sain leikittää koiraa itse ja miten haluan, ja K tarttui heti hanakasti leluun ja retuutti lelua mun kanssa. Eka laukaus sattui juuri samaan hetkeen, jossa K:n ote muutenkin irtosi, ja mä passivoiduin kun en oikein ollut kartalla pitikö mun jatkaa leikittämistä vai ei. Testiohjaajan ohjeesta jatkoin leikkiä ja K kävi samantien kiinni leluun uudestaan. Tokan laukauksen aikana roikotin koiraparkaa ilmassa lelusta. Kattiksen mielestä taisteluleikin pitää olla fyysistä, siihen kuuluu tönimistä ja hampaiden lisäksi se käyttää koko kroppaa mielellään. Passiivisten laukausten aikana se seisoi mun edessä ja katseli ampujaa. Tämän jälkeen taas leikittiin, ja leikki alkoi yhtä nopeasti kuin kahdella aiemmallakin kerralla.

Testin loppupalautteen aikana K kävi vielä kerran kirmaamassa pusikot, mutta luopui käskystä ja meni sitten testinohjaajan rapsuteltavaksi. Testin kulkuun vaikutti ehkä vähän liikaa Katlan koulutustausta, mutta kävipä selväksi mitkä sille on tärkeitä asioita maailmassa: maalimiehet ja ruoka... Testinohjaaja vielä ihasteli mulle, että onpa kiva koira ja varmasti mukava harrastuskaveri, kun intoa ja vauhtia löytyy eikä se häiriinny ympäristön kummallisuuksista, kun on päättänyt mitä on tekemässä.

Mä olen kyllä ihan samaa mieltä.