Tiistai: Katlan agitreenit ja emännän silakkakohtaus*
Keskiviikko: Salkan synttärit, vapaavuoro hallilla (Kat, Flo, Fau agilityä / Kat, Heksu hajuerottelua / Salka rälläystä)
Torstai: Faun ja Flon agitreenit
Perjantai: Koirauimala (Kat, Flo, Heks), tunnistusjälkitreenit (Kat, Heks)
Lauantai: hakutreenit (Kat, Heks), rallytoko (Flo, Fau)

Ai mitä mä teen silloin kun en ole töissä? No en ainakaan siivoa, käy leffassa tai shoppaile. Välillä ehdi jopa ulkoiluttaa koiria ja silloin tällöin nukkuakin.

Salka on päässyt ikään, jossa säännöt eivät enää koske sitä. Tosin Salkan kohdalla on kyseenalaista, onko se ikinä juurikaan välittänyt ihmisten säännöistä. Synttärilahjakseen Salka vei multa kokonaisen berliininmunkin suoraan kädestä. Tai ehdin mä kerran siitä haukata itse. Olin niin hämmästynyt moista oma-aloitteista röyhkeyttä, että en edes kieltänyt ja annoin Pinkkiksen syödä koko munkin. (Sen jälkeen pakenin yöksi töihin ja jätin puolison kotiin koirien kanssa, ihan siltä varalta, että Salka saa sokerihumalan tai sillä menee maha sekaisin.)

Synttäri-Salka 11v.salka-juoksee.jpg

Hekla oli ensimmäistä kertaa uimassa. Tajusin myös, että kastelin sen ensimmäistä kertaa, kun vein sen suihkuun ennen altaaseen menoa. En ole ikinä edes pessyt sen tassuja tai mahanalusta. Että kaikki järkytykset vaan kerralla ja koira altaaseen! Ensimmäiset pari kierrosta se uikutti kilpaa uittajan kanssa, joka hihkui iloisesti "ui, ui!" ja Hekla vastasi "uiuiuiuiiiii!" Nopeasti se huomasi, että kiljuminen ei varsinaisesti vaikuta tilanteeseen mitenkään ja keskittyi uimiseen. Sillä on hämmästyttävän hyvä tekniikka ja se ui paljon nopeammin kuin Katla tai Flora. Pari harjoituskertaa uittajan kanssa ja kohta se varmasti porskuttelee menemään ilman apuja.

Flora ylitti itsensä ja rotunsa ja teki kahta asiaa samaa aikaan: ui ja otti pallon suuhun.

KH%20ui.jpgFlo%20ui.jpg

https://www.youtube.com/watch?v=LHq6NUC6hWY&feature=youtu.be

Jälkitreenit pidettiin Vantaalla kaupan parkkipaikalla. Kauppa tosin oli mennyt vähän aikaisemmin kiinni, joten parkkiksella ei meidän lisäksi kuljeksinut enää kuin pari työntekijää, jotka ymmärsivät poistua paikalta tuijotettuaan meitä tovin pitkään (ja mahdollisesti vähän paheksuvasti). Parkkis oli sliipattu auralla niin, että siinä ei jalanjäljet erottuneet yhtään, ja täynnä autonrenkaan painamia ja oletettavasti muutama sata ihmistä oli kipitellut siinä ees taas päivän aikana. Teimme aluksi pohjalle harhajälkiä muutaman metrin välein. Jätimme ne muhimaan tunniksi ja sillä välin harjoittelimme hajuerottelua. Koirat saivat lähtöhajun ja sen perusteella piti valita kolmesta esineestä oikea. Pennut olivat tietysti taas täydellisiä kuten pennut nyt vaan ovat, mutta muuten oltiin kaukana Strömsöstä. Harjoitus oli kaikkien koirien mielestä ihan sairaan hauska, eli aivot narikkaan -hauska ja jee! Ehkä harjoitus tekee tässäkin mestarin. (Kumma, miten se treenaaminen tosi monesti vaikuttaa lopputulokseen).

Varsinaiset jäljet käveltiin poikittain harhojen yli. Ajettavat jäljet tehtiin myös aika lähekkäin, vain noin 1,5m päähän toisistaan. Jäljille laitettiin taas pieniä esineitä (muovi- ja puuhelmiä yms.). Koirat tuotiin yksi kerrallaan paikalle, annettiin lähtöhaju ja nostettiin jälki melkein paikoiltaan, mutta niin että jälki ei lähtenyt suoraan eteenpäin koiran rintamasuunnasta vaan 90 asteen kulmassa. Nostot olivat vähän haasteellisia, kun ympäristössä oli paljon häiriöitä ja ympärillä runsaasti meidän tuoreita hajuja, mutta kunhan eka esine oli löytynyt, kaikki koirat kiinnittyivät omaan jälkeensä ja vaipuivat jäljenajozeniin ja suorittivat tehtävän hienosti. Tämä oli tarkoituksellakin aika vaikea harjoitus, josas oli paljon muita jälkiä häiritsemässä ja ohjaajan oli vain pakko lukea koiraansa ja luottaa sen toimintaan. Halusin testata mtien hyvin ryhmäläiset suoriutuvat selkeästi aiempia harjoituksia vaikeammasta treenistä. Selvästi täytyy alkaa vaikeuttaa treenejä ja uskaltaa vaatia enemmän, koirakot kyllä osaavat! Ja ne pennut olivat tietysti taas täydellisiä... no ainakin melkein. Tai ainakin nekin suoriutuivat.

Heksu jäljestää
hekla-jaljestaa.jpg
Hekla merkkaa esineen nenäkosketuksellahekla-esineella.jpg

Kattis teki saman harjoituksen, mutta jäljennoston tein muiden juuri ajettujen jälkien yli (pl. tietysti meidän jäljen tehneet koiranohjaajan ajaman jäljen, koska se olisi ollut tuoreempi saman henkilön jälki ja siksi "oikea vaihtoehto". Eli ylitin sen jäljen ensin ja annoin vasta sitten lähtöhajun ja lähdin nostamaan jälkeä vasta-ajettujen jälkien yli). Kattis teki hienoakin hienomman jäljennoston. Ei mitään ongelmaa. Itse jälkeä Kattia ajoi mun mielestä hieman jäljestä sivussa (esineiden sijainnin perusteella arvioituna), mutta selkeästi tuulen alapuolella eli ilmeisesti haju valui sen 50-70cm kentällä. Esineet se ilmaisi silti varmasti, eli korjasi selkeästi aina ydinjäljelle ja tiesi kyllä mitä hajua se on ajamassa. Loppupäässä oli pätkä, jossa oli n. 1cm kevyt lumipeite ja siinä kohtaa Katla korjasi itse ajamaan suoraan jalanjälkien päältä. Oletettavasti askeleista syntyviin pieniin painaumiin kertyy enemmän hajumolekyylejä verrattuna täysin kovalla pinnalla, jolloin se haju on vahvin niissä jalan painaumissa ja koira siksi hakee helposti suoraan ydinjäljelle.

Hakutreenijengi (kaksi puuttuu)20150207_125304.jpg

Hakutreeneissä tehtiin ihan perusharjoitusta metsässä. Maalimiehet metsään, koira irti, juokse itse perään (märässä, raskaassa lumessa ja hakualue oli toki rinne, eli käytännössä ylämäkeen koko ajan...). Heklalle laitettiin vielä maalimiehet yksi kerrallaan, jotta se ei opi vaihtamaan hajua vaan työstää aina saamansa hajun loppuun asti. Pentuja on niin hulvattoman hauska seurata, kun ne riematuvat lähestulkoon ulos nahastaan törmätessään hajuvanaan, sinkoilevat joka suuntaan tajuamatta yhtään miten ilmavirrat toimivat, ja eksyvät välillä hajuvanasta ja näyttävät olevan aivan pihalla. Ja löydöstä vasta riemu ratkeaakin. Tämä taisi olla Heksun neljäs hakutreeni ja sillä oli nyt jo selvästi parempi idea mihin suuntaan lähteä ryysimään kun saa hajun. Nopeasti ne oppivat, jos vaan saavat mahdollisuuden opetella!

Hei täti, sulla on mun eväät!
heksu-hakuilee.jpg

Yritin ottaa Heklasta pari poseerauskuvaa, mutta eihän siitä mitään tule, koska Hekla joko juoksee, hyppii, puree tai nukkuu.

heksu-5kk.jpgheksu-5kk-seisoo2.jpgheksu-5kk-seisoo.jpg

Tänään illalla on meidän ihan ensimmäiset rallytokotreenit. Jotenkin ajatus, että pitäisi pystyä seuraamaan jotain lappusia, lukea ohjeita, ohjata koiraa, kävellä oikeaan suuntaan, ohjata koiraa, löytää seuraava lappunen jne. jotenkin kohorentisti ei lupaa hyvää, mutta kaikkea pitää kokeilla paitsi... no ehkä suojelua, siis näiden koirien kanssa.

 

*silakkakohtaus: itkupotkuraivarista kokonaisvaltaisempi versio, kun ei jaksa enää edes itkeä, potkia tai raivota vaan makaa vain maassa räpistellen kuin kuoleva silakka