Vein teinikoirat tapaamaan skeittaavaa teddykarhua, eli osallistumaan petotestiin. Testin järjestäjät väittävät, että koiran reaktio tälle konekarhulle on samanlainen kuin oikealle pedolle. En ole itse ihan niin varma asiasta, mutta kaikkea sitä tuleekin huvin ja harrastuksen tai silkan viihdearvon takia tehtyä. Eniten minua kiinnosti nähdä koirieni reaktio pelkkään karhun hajuun. Testin alussa koira saa nuuskia karhunkakkaa ja siitä lähtevää hajujälkeä kohti tuota piiloa, jossa konekarhu on. Ohjaajan tehtävä testin aikana on pitää liina löysällä eikä tehdä mitään muuta.

Flora reagoi voimakkaasti hajuun ja lähti liina kireällä kiskomaan kohti piiloa. Karhun tullessa esiin sain laittaa juoksuksi, koska Flopsan sinkosi rähinällä suoraan kohti nallea.

Flo haukkui ja hyökkäili, kunnes kauko-ohjattava skeittinalli lopulta perääntyi takaisin piiloonsa.

Sitten Flo otti jalat alleen ja poistui kentän toiseen laitaan ihmettelemään, että mitähän tässä oikein tapahtui. Oikean karhun kanssa olisi voinut käydä köpelösti, jos ei koiralle niin minulle. Flora käytännössä kävi ensin lietsomassa karhun vihaiseksi ja sitten toi sen suoraan mun syliin ja juoksi sitten itse karkuun. Kiitti Flopa.

Toki vähänkään arempi karhu olisi ottanut ritolat jo Flopan ekasta hyökkäyksestä.

Heksun elekieli hajulla oli selkeä. Sitä epäilytti, mutta kun Matte vain käveli eteenpäin niin Heksukin jatkoi matkaa hajujälkeä nuuskutellen. Jatkossa varmasti tunnistan nämä eleet ja osaan vaihtaa suuntaa, jos metsässä kulkiessani näen Heksun alkavat nuuskia kummallisen kaula pitkänä ja kroppa vähän normaalia matalampana. Ei se varsinaisesti kyykännyt tai ollut pakemassa, mutta selvästi oli sitä mieltä, että haju merkitsee vaaraa ja olisi ehkä viisaampaa lähteä toiseen suuntaan.

Heksu huuteli nallelle aikalailla pysyen parin metrin etäisyydellä minusta. Se ei missään vaiheessa ollut lähdössä yhtään karhua kohti, ja olisi ilman mun taustatukea luultavasti luikkinut vähin äänin pois paikalta. Oli aika söpöä miten se pelostaan huolimatta pysyi mun luona luottaen, että Matte hoitaa kyllä kaikki maailman ongelmat.

Huh helpotus, nyt se lähtee pois!

Heksu saa siis jatkossakin kulkea irti (silloin kun paikka on siihen sopiva ja sallittu), kun se ei todellakaan lähde pedon perään tai aiheuta haittaa sen enempää pedolle kuin itselleen tai minulle. Flopa taas... no se nyt on muutenkin aina hihnassa, koska sen ensi reaktio ihan kaikkeen on hyökkäys ja vasta sen jälkeen mietitään, että mikä sieltä tulikaan vastaan.

Mulla on edelleen omat epäilykseni siitä, luuleeko koirat tuota konekarhua oikeasti ihan aidoksi, eläväksi karhuksi. Hajuun ne tietysti reagoivat samalla tavalla kuin muuallakin saman hajun kohdatessaan, mutta eikö koira oikeasti erota elävää eläintä kauko-ohjattavasta täytetystä lelusta? Haukkuuhan koira luonnetestin kelkkaakin, eikä ne sitäkään oikeaksi pulkkailevaksi ihmiseksi luule. Kummankin mun koirat reaktio konekarhuun oli vieläpä melko samanlainen kuin luonnestestissä kelkalle. Ehkäpä luonnetestin kelkka toimii siis suuntaa-antavana vihjeenä siitä, miten oma koira saattaisi toimia myös petoeläimen tai muun oikean uhan kohdatessaan?