Meillä oli tosi reippaita maalimiehiä, kun tapaamisen nuorimmaiset Inka ja Johannes olivat vapaaehtoisina maalimiehinä. Kiitos teille!
Näytöksen jälkeen kaikki osallistujat saivat vuorollaan kokeilla raunioilla liikkumista ja etsintää oman koiransa kanssa. Hyvin löytyivät tutut makkaransyöttäjät ja kaikki koirat uskalsivat liikkua raunioilla oikein reippaina. Oli mukavaa nähdä koirat niille vieraassa ympäristössä ja tilanteessa, ja huomata että ne selvisivät tilanteesta hienosti. Koirilla oli mukavaa ja ihmisillä myös. Taisipa pieni rauniokärpänen päästä puraisemaankin parissa perheessä :)
Kaneli (Kanelisieppari) tulee katsomaan mikä ihmeen paikka tämä on
Kaneli valmistautumassa hommiin, emäntä Mia narun päässä ja maalimieheksi menevä Sarianne esittelee mitä herkkuja olisikaan tarjolla. Jenni ohjeistaa vierestä.
Kara (Koskikara) etsii ihan tuulispäänä, tuonne jonnekin se pikkuemäntä Inka katosi!
Tämä on sitten Huuko (Kulorastas) eikä Kara (tai Siri). Huomattavaa sukunäköä on havaittavissa, välillä piti oikein tarkasti jotta erotti koirat toisistaan
Unna (Kastanjasirkku) viipottaa kadonneen ihmisen etsintään
Aatu oli liian nopea, siitä ei osunut raunioilla kameraan oikein yhtään kelvollista kuvaa. Myös pentueen emä Siri, Unnan kaveri lapinkoira Taika sekä meidän pikkuporokoiramme Katla pääsivät etsimään namitätejä raunioilta. Kuumutta uhmaten lähdimme vielä reippaalle muutaman kilometrin kävelylle metsän halki Sorlammen laavulle. Laavulla pidettiin taukoa ja syötiin eväitä. Jotkut koirista taisivat vähän vilvoitella tassujaan järvessäkin, useimmat tyytyväivät tosin vain maistelemaan kirkasta vettä.
Aatu (Kalliokiipijä) Sorlammen laavulla
Siri ja Kara - tai Kara ja Siri (arvaa kumpi on kumpi?)
toinen äiti-tytär pari, eli Taiga ja Salka
Unnan kaveri Taika (Snowmoon Hupin Mymmeli) ja Unna ovat kokeneita poseeraajia, ja sen kyllä huomaa. Hymy naamalle heti kun kamera tulee näkyviin
Kettutyttö Unna söpöstelee. Ihan on ilmeen kuin tädillään Salkalla.
Vielä kerran kiitos kaikille tapaamiseen osallistuneille, oli tosi mukavaa että pääsitte paikalle ja erityisesti tietysti mieltä lämmitti nähdä hyvinhoidettuja (vaikkakin kovin karvanlähtöisiä - mutta se nyt on täysin luonnollista!) ja selvästi kovasti rakastettuja koiria. Pidetään yhteyttä ja tapaamisiin taas!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.