 |
|
|
|||
 |
|
||
|
25.11.2008 - 20:22
Riehuminen on päivän teema. Riehuminen on tosi kivaa. Ja mitä kovempi ääni, sen parempi.
Ihan just pulen sua nenästä! (Lyhde)  pennut: Riehukaa! Härvätkää! Kattis: Mä en jaksa enää... onks pakko?  Tänään pienten iltapäivänokosten jälkeen päätimme, että nyt on aika nostaa kytkintä ja lähteä baanalle. Pennut pukeutuivat bilehilekaulapantoihin, ryntäsivät riemusta (kyllä kyllä) kiljuen autoon, ja matkustivat muutaman kilometrin matkan vanhempieni luokse cityn kalleimpaan osaan - ilman äitiään, tietysti. Mikäs olisikaan parempi aikka kutsumattomien vieraiden kotibileille? Pennut ottivat heti tilan omakseen, ja tekivät täydellisen tupatarkastuksen. Vilja ja Aava Jees, kyllä tää kelpaa! Nyt bileet pystyyn!  Seurasi erinäistä ryntäilyä ja haukkumista. Käväisin Viljan kanssa myös naapurissa näyttämässä koiranpentua naapurinrouvalle, joka sairautensa takia ei pääse pois kotoa minnekään. Viljassa on selvää terapiakoirapotentiaalia, sillä se reippaasti tutustui uusiin ihmisiin ja esitti söpöimmät pentuilmeensä, heilutti häntää ja antoi hellän pusun poskelle. Palasimme parin minuutin jälkeen bileisiin, jotka alkoivat kyllä melko pian sen jälkeen hieman hyytyä. Bileväki sammui olkkarin lattialle  Kotimatkalla oli varsin hiljaista, ja kotona vedettiin pienet "yöpalat" kuten kunnon bileiden jälkeen kuuluukin, ja sitten painuttiin nukkumaan. Hyvä reissu.
24.11.2008 - 23:20
Sunnuntaina myrskysi. Pennut eivät päässeet ulos ollenkaan, kun lunta tuli taivaan täydeltä ja tuuli puhalsi niin, ettei lenkillä meinannut päästä eteenpäin. Yöllä myrsky laantui, joten maanantaiaamuna pennut pääsivät kokeilemaan mitä ensilumi ihan oikeasti tarkoittaa.
Etsi kuvasta kaksi pentua  Vielä tuiskuttaa lisää ja lapsiparat hukkuvat hankeen   Tämähän on oikeastaan aika hupaa!  Lumesta tuli hetkessä sen verran kova hitti, ettei pennut olisi tahtoneet tulla sisälle ollenkaan. Illalla ne myös väkisin karkasivat ovesta ulos, kun raotin sitä aikuisille koirille. Hetken telmittyään muut suostuivat tulemaan kutsusta sisään, mutta Lyhde vaan rallasi pitkin pihaa häntä tötteröllä. Liian kivaa, ei pysty lopettamaan! 24.11.2008 - 23:09
Pennut on jo kuusiviikkoisia. Ne alkavat pikkuhiljaa opetella isojen koirien elämään. Olen pitänyt niillä kevyitä kaulapantoja välillä päällä, eivät ne juuri tunnu niistä välittävän. Lauantaina tapahtui jotain ihmeellistä.
Anteeksi, tässä on nyt joku virhe... Me emme ole häkkieläimiä, me olemme pieniä koiria!  Pakkasimme pennut (ja Allin) autoon häkkiin ja hurautimme parin kilometrin matkan metsän reunaan. Ensimmäiset 30 sekuntia uudessa paikassa vähän jännittivät. Äidin takaa on hyvä ihmetellä maailmaa (Miilu)  Mutta sitten pennut totesivat, että tämähän on oikeastaan aika kiva juttu. Ja me ollaan täällä kaikki!  Kaski eli "Aava" ja Miilu  Aava on keksinyt, että metsässä on kivoja keppejä  Lyhde  Menoks!  Lopun aikaa pennut juoksivat ja telmivät niin, ettei kamera pysynyt mukana hämärässä iltapäivässä. Kotiin lähdettiin noin 20 minuutin retkeilyn jälkeen, ja kotona olikin sitten tosi rauhallisia pikkukoiria. 19.11.2008 - 11:38
Yöllä oli satanut ensilumi. Tai ehkä sen puolen sentin loskakerroksen kutsuminen lumeksi on vähän liioittelua, mutta näissä etelä-Suomen talvissa on riemu revittävä irti siitäkin vähästä. Pennut ainakin pistivät parastaan.
Jotain valkoista ja märkää! Jee! Juostaan! (Lyhde)  Viisas porokoira Katla opettaa Miilulle karviaismarjapensaan tuhoamisen pidempää oppimäärää. Alli pitää taustalla vahtia.  Hei, mä oon Kaski, ja mä olen jokseenkin vähän lelukoiran näköinen  Miilu  Mutta missä Sarka on? Tota kaverit hei, auttaisko joku vähän...  16.11.2008 - 15:24
Lisätään nyt sunnuntain ratoksi vielä pari kuvaa.
Lyhde (taustalla isoäiti Taiga)  Lyhde kurittaa Sarkaa  Miilulla on vähän isompi saalis, se syö Katlan rintakarvat  Katlan ilme kertoo kaiken - au sattuu! |
Kirjoittaja
 |
||