Olimme viikonlopun Haminassa. Iso piha oli pentujen mielestä huippujuttu. Ne saivat myös hengailla tarhassa melkein koko päivän. Yöksi ja isojen koirien lenkkien ajaksi pennut otettiin sisälle kylpyhuoneeseen rakennettuun retkimajoitukseen. Onneksi oli lämmin ja aurinkoinen viikonloppu, niin pennut saivat nauttia ulkoilusta tuntitolkulla.

Isoäiti Katlaa ei aina oikein naurata pentujen riehuminen

Haikukin kiipesi penkille turvaan neulanteräviä hampaita

Ajateltiin ottaa söpö kuva, jossa isoäiti, äiti ja pennut napottavat nätisti rivissä.

Eihän se onnistunut mitenkään, koska pennut eivät pysyneet hetkeäkään paikoillaan. Paitsi Pikkuhuikka, joka saatiin sekunniksi asettumaan riviin.

kolme sukupolvea

Maasta löytyi paljon jännittäviä leluja, kuten pudonneita omenoita.

Vesi aiheutti vähän ihmetystä. Melkein kuin maata, mutta ei kuitenkaan! Märkää eikä siinä pysty kävelemään. Kumma juttu! Shotti lutrasi mielenkiinnolla rantavedessä. Snapsi olisi mielummin pysytellyt kuivana, mutta mulahti kuitenkin kun jarrutusmatka meni pitkäksi.

Huikka putosi kivetykseltä

Kovan juoksentelun jälkeen ei aina tiedä miten päin olisi

Yleensä Katla ja Haiku eivät muistuta ulkonäöltään toisiaan juurikaan, mutta tässä kuvassa ne ovat hätkähdyttävästi samannäköisiä

Myös Pikkuhuikka muistuttaa päivä päivältä enemmän äitiään. Siitä tuleekin äidin tyttö, sillä se jatkaa äitinsä tassunjäljissä minun sijoituskoiranani samaan perheeseen.

Kaikille pennuille on kodit odottamassa.