Fauna on sairastellut tänä vuonna enemmän kuin aiemmassa elämässä yhteensä. Alkuvuoden vitsauksena oli yökkäily, kröhiminen, kummalliset veriarvot ja vetämättömyys, joita selviteltiin lukuisten eläinlääkärikäyntien verran. Hoitoja kokeiltiin vaikka mihin diagnooseihin, ilman mainittavaa menestystä. Kesäkuun alussa oireet vain loppuivat ja koira parani hoidoista huolimatta. Mysteeriksi jäi, mikä oireilun oli aiheuttanut.

Syksyllä, ensimmäisten pakkasten myötä, oireet palasivat. Ensin mietin epäuskoisena, voiko koira olla yliherkkä kylmyydelle. Samana päivänä kun Fauna alkoi oireilla, myös Salka kröhisi pari kertaa ja Flora alkoi raaputtaa korvaansa ja silmänympärystä. Pikainen tilannearvio määritti syylliseksi edellisenä päivänä ostetun ja avatun Mini Frolic -pussin. Kaikki koirat olivat saaneet treeneissä kouralliset froliceja ja neljästä kolmella oli nyt poikkeuksellisia oireita.  Faunankin oireilu alkoi muistuttaa keväistä kröhinää. Muistelimme, että keväällä on viimeksi ollut Froliceja tarjolla, kesä on menty Natural Menun voimin. Frolicpussi päätyi pannaan ja kahdessa päivässä Floran ja Salkan oireet katosivat. Faunanpa ei.

Viikko ihmeteltiin ja sen jälkeen laitoin Faunan tiukalle riisi-kana-dieetille ja hain eläinlääkäriltä sille RC Hypoallergenic -nappuloita. Oireet alkoivat helpottaa heti ja parissa viikossa ne hävisivät kokonaan. Hiljalleen olemme lisäilleet ruokavalioon taas enemmän ruoka-aineita, alkuun raakaa kanaa ja kasvismössöä, sitten hirvennahkapuruluut, poroa ja hevosta. Oireet eivät ole palanneet. Fauna ei ilmeisesti ole allerginen millekään, mutta reagoi hyvin vahvasti johonkin mikä Froliceissa aiheuttaa monille koirille oireita, ja sen elimistö sitten yliherkkänä oireilee hyvin vahvasti ja pitkään. Toisaalta helpottavaa tietää, että keväinenkin oireilu johtunee tästä, mutta samanaikaisesti tuntuu tyhmältä, että käytimme satoja euroja ja useita eläinlääkärikäyntejä asian takia!

Kyselin huvikseni koiraharrastajakavereiltani kokemuksia Froliceista ja huolestuttavaa kyllä, noin puolet kertoi koiriensa saavan jonkinlaisia oireita niistä. Sisällysluettelo sinällään ei kerro mikä oireet aiheuttaa, vaikka aikamoista roskaruokaahan nuo on. Enemmän epäilen, että Frolicit valmistetaan jossain ökömökömaassa, jossa joukkoon saattaa joihinkin eriin päätyä sellaistakin, jota sisällysluettelo ei kerro ja jota ylipäänsä en pitäisi syöttää kenellekään. Sanomattakin on selvää, että meidän talouteen ei kyseisen valmistajan tuotteita enää osteta.

Juuri kun luulimme sairastelukierteen olevan onnellisesti ohi, Fauna aloitti ontumisen. Silloin tällöin ja harvakseltaan, eikä sitä juurikaan huomannut ellei erityisesti yrittänyt huomata, mutta selvästi kuitenkin. Pari kertaa Fauna myös seisoi jalkaansa pidellen ja kiljuen jonkun aikaa, saatuaan kovemman tällin esim. metsässä riehuessa tai hypätessä vauhdilla alas sohvalta ja päin pöydänkulmaa. Fauna on jo vuosien ajan keräillyt hieman hammaskiveäkin, ja kun kotihoito ei enää riittänyt pitämään pepsodent-hymyä kunnossa, varasin Faulle ajan hammashoitoon ja samoilla nukutuksilla myös kuvattiin selkä ja eturaajat kokonaisuudessaan. Hampaat on nyt häikäisevän valkoiset ja suu eläinlääkärin mukaan muuten hyvässä kunnossa (sekin kuvattiin, jotta nähtiin hampaiden juurienkin tilanne). Etujalat varpaista olkapäihin täysin priimat, samoin selkäranka siltä osin mitä röntgenistä nyt näkee. Faunalla on yksi ylimääräinen lannenikama, mutta se ei ortopedin arvion mukaan aiheuta minkäänlaista ongelmaa, koska ylimääräinenkin nikama on täysin muodostunut, hyväasentoinen ja vastaava kuin normaalit nikamat. Juoksuttaessa tai taivuteltaessa ja painellessa Fauna ei aristanut mitään kohtaa. Sitä tutkailleiden eläinlääkäreiden mielestä mitään syytä ajoittaiselle ontumiselle ei löydy, koira vaikutta täysin terveeltä, kivuttomalta ja hyväkuntoiselta. Ainoa selkeä aristuskohta on selässä, lannerangas yläpuolella, sama kohta joka Faunalla vetää jumiin joka talvi, kun se kylmää vihaavana kävelee kuin koppakuoriainen ja jännittää selkäänsä. Tämä näkyy takaliikkeiden vajavaisuutena, mutta ei sekään selitä etupään oireilua. Ontumista ei tosin muutamaan viikkoon nyt ole näkynyt, joten ehkä kyse tosiaan oli jostain vahvan vamman hetkellisestä ärtymisestä ylettömän riekkumisen seurauksena.

Ohjeeksi saimmekin mennä kotiin ja jatkaa normaalia elämää, treenaamista ja kisaamista. Selän jumitusta menemme muutenkin hoitamaan fyssarille taas alkuvuodesta. Toivottavasti ensi vuosi menee vähemmillä eläinläääkärikäynneillä ja viimeinen käyttöpäivä olisi vielä pitkällä tulevaisuudessa.