Joulun parhaat lahjat eivät ole tavaraa. Tänä vuonna voin allekirjoittaa tämän väitteen ihan täydellä sydämellä. Muorikoira on toipunut taudistaan ja sai tänään aamulla eläinlääkäriltä täysin terveen koiran paperit. Ihana juttu!

Samalla reissulla kurkattiin ultralla Katlan mahanahkojen alle, ja kyllä vain, siellä on pieniä salamatkustajia. Pennut syntyvät ja kasvavat Katlan kasvattajan luona Pihlajamäen kennelissä. Pupsi-invaasio on odotettavissa tammikuun lopulla. Meille kotiin ei tästä pentua ole tulossa, vaikka niin kovin mielelläni Katlan tyttären ottaisinkin. Meillä on koirakiintiö täysi. Mutta mielenkiinnolla seuraan tämän pentueen elämää ja toivon, että niistä tulee ihmisilleen just yhtä täydellisiä koiria kuin Kattis on mulle. Tuleva mamma ei itse miellä vielä laisinkaan olevansa äitiytymässä, vaan rallaa menemään ihan kuten yleensäkin. Toissapäivänä se mm. häipyi pariksikymmeneksi minuutiksi jänisjahtiin... Treeneissä on vielä käyty, mutta vuoden vaihteen jälkeen täytyy pistää agilityt tauolle ja katsoa miten hakutreenien kanssa edetään. Katlan mielestä mammakoirien luontaisetuihin pitäisi kuulua vapaa ruokailu ja jatkuvat maharapsutukset, mutta näistäkin vielä vähän keskustellaan.

Sysiväikeen porukka kiittää kauniista kaikista ihanista joulukorteista ja muistamisista joita olemme saaneet, ja toivottaa kaikille oikein rauhallista, rentouttavaa, herkullista, lumista ja mukavaa joulunaikaa!

Milloin se joulu tulee?